Tietotekniikan opiskelija on tutustunut erilaisiin ohjelmistokehityksen malleihin, SOSTAC toimii kuten ohjelmistokehityksen vesiputousmalli.
SOSTAC on malli missä ensin selvitetään nykytila, määritellään tavoitetila ja tehdään suunnitelma, SOS.
Seuraavassa vaiheessa (kaikkki toiveet sisältävästä) realityyn muutettu suunnitelma toteutetaan, viedään kentälle ja helpdesk hoitaa ylitöinä palautteet, mikäli kaikki ei toiminutkaan,TAC.
Minusta mielenkiintoista on se, että käytännssä samaa toimintamallia, millä kehitetään innovatiivisiä ohjelmistoja, tehdään huippuluokan markkinointia ja yksinkertaisimmillaan rakennetaan mökille huusi, pitää aina kutsua eri nimillä.
Toimintamalli on kuitenkin sama, ehkä siinä huussiprojektissa tietostamatta ja ilma dokumentointia, mutta kuitenkin...
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
augmented reality, tehtävä 5
Omassa mikroympäristössä asian toteuttaminen tuntuu vieraalta. Voisin ajatella näytttäväni liikekeskuksen myymälöitä, ehkä Myllykosken perhokalastusalueita, mutta itsekäs ihminen ei heti näe mahdollisuutta näyttää asiakkaalle pienen kylän kilpailijoitten tarjontaa.
Itse olen kiinnostunut virtuualimaailmasta, missä kuvaan iPhonella vaikkapa Frankfurtin Keiserplatzilla kävelykatua ja laitteeni "ymmärtää", että tuolla paikalla juuri minä, haluaisin mennä viihtyisään ravintolaan nauttimaan vehnäoluen ja näyttää vaihtoehtoisia paikkoja, jos minulta vaikka olisi jääny joku huomaamatta.
Vaimoni iPhone tarjoaisi samaan kuvaan oletettavasti Comptoir Des Cottonniersia.
Molemmat olisivat tyytyväisiä ja sovittaisiin tappaamisesta tunnin kuluttua.
Itse olen kiinnostunut virtuualimaailmasta, missä kuvaan iPhonella vaikkapa Frankfurtin Keiserplatzilla kävelykatua ja laitteeni "ymmärtää", että tuolla paikalla juuri minä, haluaisin mennä viihtyisään ravintolaan nauttimaan vehnäoluen ja näyttää vaihtoehtoisia paikkoja, jos minulta vaikka olisi jääny joku huomaamatta.
Vaimoni iPhone tarjoaisi samaan kuvaan oletettavasti Comptoir Des Cottonniersia.
Molemmat olisivat tyytyväisiä ja sovittaisiin tappaamisesta tunnin kuluttua.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
eräpäivä
Loman pitäminen pikkuyrittäjälle on sikäli helppoa, että ei tarvitse pelätä, että joku olisi vienyt työn loman aikana. Ei tarvitse edes pelätä, että joku olisi loman aikana tehnyt ne työt, siellä ne kaikki on tallessa, kun palaat;-)
Tää on ammatinvalinta asia ja vapaaehtoista. Oma valinta on sitten tehdä kaikki viimetingassa ja lopulta huonosti. Se on oikeastaan opittu tapa, on asioita, joita aika hoitaa ja sitten niitä toisia.
Lähdin kommentoimaan vähintään 10 toisen opiskelijan tekemää blogia...
Mä pyydän varmaan tähän tehtävään vapautusta, siellä on vain toinen toistaan paremmin tehtyjä kotitehtäviä, kuinka mä niitä lähtisin arvioimaan.
Tää on ammatinvalinta asia ja vapaaehtoista. Oma valinta on sitten tehdä kaikki viimetingassa ja lopulta huonosti. Se on oikeastaan opittu tapa, on asioita, joita aika hoitaa ja sitten niitä toisia.
Lähdin kommentoimaan vähintään 10 toisen opiskelijan tekemää blogia...
Mä pyydän varmaan tähän tehtävään vapautusta, siellä on vain toinen toistaan paremmin tehtyjä kotitehtäviä, kuinka mä niitä lähtisin arvioimaan.
lauantai 26. helmikuuta 2011
matkailukokemuksia
Nuorempi poikani on vaihdossa Italiassa Bolzanossa tai Bozen paikallisella murteella. Saksa on toinen, tai siis se ensimmäinen kieli jopa tienviitoissa, vähän niinkuin Ruotsi Sipoossa.
Hiihtoloma retki suuntautui siis Bozeniin..
Lennot Muncheniin Finnair pisteillä. Ne pisteet on menettäneet täysin arvonsa, pisteillä saa vain lentoja, mitä muutenkin myydään alkaen 200€, kun ko. aikoihin ei kukaan halua lentää.
Halutuille päiville oli pakko ottaa business paikat, 66000 pistettä ja reilu 100€ veroja per kärsä. Käytin kaikki pisteeni 4 hengen matkoihin ja pisteitten keruu saa omasta puolestani olla siinä.
Jos yhden, yhtiön valitsemaan aikaan tapahtuvan, euroopanlennon 44000 pistettä on asiakkalle noin 100€ arvoinen, niin mielestäni tässä lopullisesti pilattiin yksi kanta-asiakasjärjestemä.
Käymme pari kertaa vuodessa mm. Pariisin messuilla, tilaamme nykyisin liput Air Francelta noin puolet halvemmalla kuin Finnair. Lento tapahtuu aina Finnairin konella, Affi vaan myy siihen koneeseen halvemmat liput...
Osoitteemme Bozenissa hotelliin on Walthers platz. Tom Tom ei paikkaa Italiasta löytänyt... Se on tomille Piazza Walthers, kun kerran Italiassa ollaan. Pitää oppia toimimaan laitteitten ehdolilla.
No perille päästiin ja hotelli Greif löytyi. Hotelli on tasokas ja sen mukaan odotusarvot. Huoneet (2) toinen on ok ja toinen hieno, makuasioita.
Hotellilla on sopimus parkkihallin kanssa, auto maksaa 18€/vuorokausi. Hassulta tuntuu se, että parkkitalon hinnastossa maksimi vuorokausihinta on 17€, tehtiin siis huonot kaupat. Menetetty 5-6 euroa ei kokonaiskustannuksissa ole merkittävä, mutta harmittaa...
Toisena iltana emme enää onnistuneet sammuttamaan toisen huoneen katovaloa hienoilla kaukosäätimillä.
Otin pääsulakkeen irti, koko huone pimeni, voitiin nukkua. Aamulla mainitsin asiasta respaan ja lähdimme Madonna Di Gampiglioon laskettelemaan.
Takaisin tultuamme valo palaa, eikä sammu. Lähdimme illalliselle, mutta mainitsin uudelleen asiasta respaan ja tiesivät, että ongelmasta on ilmoitettu jo aamulla, lupasivat taas tarkistaa asian.
Esitin asian niin, että noin lähtökohtaisesti Euroopan Top 10 design hotelleista neljänneksi rankatussa 5* Greifissa ei kai pitäisi joutua nukkumaan valot päällä jos ei halua??
Ehkä vasta silloin henkilökunta ymmärsi, että asialla on merkitystä.
Palattuamme illalliselta saimme respasta aivan normaalisti avaimet, huoneeseen saavuttuamme ongelmavalo oli sammunut, pöydällä oli jäissä pullo shampanjaa ja henkilökunnan jättämä kortti valituksineen aiheutuneesta harmista.
Arvaan, että sen parin tunnin aikana joku oli tehnyt vähintään parhaansa, hyvä näin.
Hiihtoloma retki suuntautui siis Bozeniin..
Lennot Muncheniin Finnair pisteillä. Ne pisteet on menettäneet täysin arvonsa, pisteillä saa vain lentoja, mitä muutenkin myydään alkaen 200€, kun ko. aikoihin ei kukaan halua lentää.
Halutuille päiville oli pakko ottaa business paikat, 66000 pistettä ja reilu 100€ veroja per kärsä. Käytin kaikki pisteeni 4 hengen matkoihin ja pisteitten keruu saa omasta puolestani olla siinä.
Jos yhden, yhtiön valitsemaan aikaan tapahtuvan, euroopanlennon 44000 pistettä on asiakkalle noin 100€ arvoinen, niin mielestäni tässä lopullisesti pilattiin yksi kanta-asiakasjärjestemä.
Käymme pari kertaa vuodessa mm. Pariisin messuilla, tilaamme nykyisin liput Air Francelta noin puolet halvemmalla kuin Finnair. Lento tapahtuu aina Finnairin konella, Affi vaan myy siihen koneeseen halvemmat liput...
Osoitteemme Bozenissa hotelliin on Walthers platz. Tom Tom ei paikkaa Italiasta löytänyt... Se on tomille Piazza Walthers, kun kerran Italiassa ollaan. Pitää oppia toimimaan laitteitten ehdolilla.
No perille päästiin ja hotelli Greif löytyi. Hotelli on tasokas ja sen mukaan odotusarvot. Huoneet (2) toinen on ok ja toinen hieno, makuasioita.
Hotellilla on sopimus parkkihallin kanssa, auto maksaa 18€/vuorokausi. Hassulta tuntuu se, että parkkitalon hinnastossa maksimi vuorokausihinta on 17€, tehtiin siis huonot kaupat. Menetetty 5-6 euroa ei kokonaiskustannuksissa ole merkittävä, mutta harmittaa...
Toisena iltana emme enää onnistuneet sammuttamaan toisen huoneen katovaloa hienoilla kaukosäätimillä.
Otin pääsulakkeen irti, koko huone pimeni, voitiin nukkua. Aamulla mainitsin asiasta respaan ja lähdimme Madonna Di Gampiglioon laskettelemaan.
Takaisin tultuamme valo palaa, eikä sammu. Lähdimme illalliselle, mutta mainitsin uudelleen asiasta respaan ja tiesivät, että ongelmasta on ilmoitettu jo aamulla, lupasivat taas tarkistaa asian.
Esitin asian niin, että noin lähtökohtaisesti Euroopan Top 10 design hotelleista neljänneksi rankatussa 5* Greifissa ei kai pitäisi joutua nukkumaan valot päällä jos ei halua??
Ehkä vasta silloin henkilökunta ymmärsi, että asialla on merkitystä.
Palattuamme illalliselta saimme respasta aivan normaalisti avaimet, huoneeseen saavuttuamme ongelmavalo oli sammunut, pöydällä oli jäissä pullo shampanjaa ja henkilökunnan jättämä kortti valituksineen aiheutuneesta harmista.
Arvaan, että sen parin tunnin aikana joku oli tehnyt vähintään parhaansa, hyvä näin.
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
Moottoripyöränäyttelyssä
Pääsin sitten MP-näyttelyyn, kiitos Ruottalaisten ei ne niin pahoja ole;-) No oletettavaahan on, että ne vaan esti Ilkan postaukset, kun syystä tai toisesta eivät pystyneet niitä onlinenä purkamaan.
Kaikkihan tietävät, että yksityisliikenteemme ulkomaailmaan kulkee Ruotsin läpi ja ne sääti oiken lain, että on täysin luvallista lukea Suomalaisten lähettämät sähköpostit.
No asiaan, toisen (tai kolmannen) työni puolesta käyn messuilla toistakymmentä kertaa vuodessa, pääsääntöisesti euroopassa.
En ole koskaan tavannut yhtäkään juopunutta messuhalleissa noilla matkoilla.
MP-näyttely oli tässä mielessä järkyttävä kokemus. Suuri osa, tarkoitan yli kolmannesta, oli selvästi humalassa ja osa horjui pitkin käytäviä niin, että hyvä että messuhallin rataleveys riitti. Toivottavasti näyttelyssä ei ollut yhtäkään ulkomaalaista...
Jotenkin, ketään loukkaamatta, voisin tuon laatuisen juopottelun ymmärtää jossakin festareilla tai sellaiseksi naamioidussa maatalousnäyttelyssä, mutta en moottoripyörämessuilla. Ymmärtäisin vielä senkin, jos juopottelijat olisivat olleet niitä "moottoripyöräjengiläisiä" joita useat meistä pitää rikollisjengeinä, mutta ei.
Ne oli tavallisia Suomalaisia, joita oli bussilasteittain kuljetettu ympäri Suomea katsomaan moottoripyöriä.
Asenteesta ehkä selvisikin, että ajelen pyörällä ja minulla ei ole nahkaliivejä.
Kaikkihan tietävät, että yksityisliikenteemme ulkomaailmaan kulkee Ruotsin läpi ja ne sääti oiken lain, että on täysin luvallista lukea Suomalaisten lähettämät sähköpostit.
No asiaan, toisen (tai kolmannen) työni puolesta käyn messuilla toistakymmentä kertaa vuodessa, pääsääntöisesti euroopassa.
En ole koskaan tavannut yhtäkään juopunutta messuhalleissa noilla matkoilla.
MP-näyttely oli tässä mielessä järkyttävä kokemus. Suuri osa, tarkoitan yli kolmannesta, oli selvästi humalassa ja osa horjui pitkin käytäviä niin, että hyvä että messuhallin rataleveys riitti. Toivottavasti näyttelyssä ei ollut yhtäkään ulkomaalaista...
Jotenkin, ketään loukkaamatta, voisin tuon laatuisen juopottelun ymmärtää jossakin festareilla tai sellaiseksi naamioidussa maatalousnäyttelyssä, mutta en moottoripyörämessuilla. Ymmärtäisin vielä senkin, jos juopottelijat olisivat olleet niitä "moottoripyöräjengiläisiä" joita useat meistä pitää rikollisjengeinä, mutta ei.
Ne oli tavallisia Suomalaisia, joita oli bussilasteittain kuljetettu ympäri Suomea katsomaan moottoripyöriä.
Asenteesta ehkä selvisikin, että ajelen pyörällä ja minulla ei ole nahkaliivejä.
perjantai 4. helmikuuta 2011
Läksyjä
Päivä tai kaksi on vedetty henkeä ja mä haluaisin mennä moottoripyöränäyttelyyn. Yritin selvitellä niitä kotitehtäviä, mutta en minä niitä löydä. Kukas auttaisi alkuun?
tiistai 1. helmikuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
